Mikumin kansallispuisto – Villieläimiä ja vierailu Maasai- kylässä

Jatkoa artikkelille: Selousin riistansuojelualue Tansaniassa – villiä luontoa pienellä budjetilla

Safarireissumme jatkui Selousin riistansuojelualueelta pohjoiseen, Mikumin kansallispuistoon. Aluksi ajelimme Selousin alueen läpi, pysähdellen katsomaan eläimiä aina välillä. Ulostauduimme puiston pohjoisportista ja matka jatkui kohti alueiden välissä sijaitsevaa vuoristoa. Tie oli melkoista pottupeltoa, eikä sitä taida edes löytyä Google mapsista. Matkalla tuli vastaan muutama pikkukylä, joiden läpi ajaessa safariauto sai jälleen paljon vilkutteluita osakseen.

Vuoristossa vastaan tuli ongelmia. Runsaat sateet olivat muuttaneet tien mutavelliksi, johon useampi bussi ja rekka olivat jääneet jumiin. Joukko nuoria miehiä piiritti automme ja huutelivat oppaallemme Danielille ”ohjeita,” kuinka pääsisimme kiertämään autot. Jälkikäteen hän kertoi, että heput yrittivät vain saada meidätkin jumiin, jotta voisivat sitten pelastaa meidät ja vaatia hommasta rahaa. Onneksi Daniel tajusi meiningin ja suunnitteli kiertoreitin itse. Mutaisen ojan kautta kynsimme hitaasti tiemme vapauteen.

Vuoristossa jumittelun takia matkamme venähti, emmekä ehtineet Mikumiin ennen auringonlaskua. Vähän ennen majapaikkaamme meinasimme törmätä tietä ylittäviin norsuihin. Lopulta saavuimme perille, pimeässä ja kaatosateessa. Loppusafarimme ajan majapaikkanamme oli Mikumi Bastian camp, joka oli oikein kiva paikka, hienompi kuin ensimmäinen. Pääsimme suoraan illalliselle ja tarjosimme Danielille tipin lisäksi viskipaukun kiitokseksi raskaan matkan hoitamisesta kunnialla kotiin.

Seuraava aamu valkeni tuttuun tapaan pilvisenä. Meillä oli ohjelmassa koko päivän safari kansallispuiston sisällä. Maasto oli erilaista Selousiin verrattuna, nyt oltiin savannilla. Kirahveja ja impala- gaselleja oli kaikkialla ja nyt törmäsimme ensi kertaa myös seeproihin ja gnuihin.

Lounaan söimme jossain paikallisessa ravintolassa. Tämän jälkeen totesin, että nyt kun vielä saisin elefanteista onnistuneen otoksen, niin olisin saanut safarilta kaiken, mistä olen haaveillut. Daniel veikin meidät paikkaan, jossa avautui odottamani näky; norsulauma, vieläpä kauniilla vuoristotaustalla! Siellä oli myös pikkunorsu, mikä on ehkä maailman suloisin otus. Aivan täydellistä. Tämän jälkeen kävimme vielä virtahepopaikalla, sekä ihmettelemässä 700 vuotta vanhaa apinanleipäpuuta.

Maasait

Viimeisenä päivänä meillä oli ohjelmassa visiitti Maasai- kylään. Kylä sijaitsi kävelymatkan päässä leiripaikastamme, arvioisin, että sinne tuli matkaa vähän päälle kilometri. Tuona aamuna aurinkokin näyttäytyi ensi kertaa reissullamme.

Kun saavuimme kylään, ensimmäiseksi meille ilmoitettiin, että meidänkin täytyy pukeutua, kuin heimolaiset. Niimpä he kietoivat yllemme kankaita ja koruja. Mike sai haltuunsa myös kepin, jota miehet yleensä kantavat. Venytetyt korvanlehtemme herättivät huvittuneisuutta, osalla heistä kun oli semmoiset myöskin!

Kiertelimme kylässä, pääsimme käymään myös sisällä yhdessä talossa. Ja kyllä, lehmänjaska on oikeasti yksi rakennusaine täällä. Talon sisällä oli simppeli tulipaikka, sekä lehmännahasta tehty sänky, joka näytti yllättävän mukavalta. Kylläpä täällä pärjätään vähällä!

Tämän jälkeen miesväki esitteli meille tulentekotaitojaan. Käytössä oli perinteinen kepinpyörittelymenetelmä, jonka he saivat näyttämään niin helpolta. Sitten he lauloivat ja tanssivat meille, viittilöiden myös Miken mukaansa. Mike- parka oli kovin kiusaantunut, minä onnekas vain hihittelin kameran kanssa vieressä. Lopuksi meillä oli mahdollisuus ostaa mukaamme heidän tekemiään käsitöitä, varaa siis käteistä mukaasi, jos eksyt tänne.

Visiitti kylässä oli mainio lopetus viiden päivän safarillemme. Oli mielettömän mielenkiintoista nähdä, miten simppelisti täälläpäin elellään. Meininki oli huomattavasti autenttisempaa, kuin Lapissa järjestettävät visiitit ”shamaanien” luokse. Olimme myöskin ainoat vierailijat kylässä.

Vierailun jälkeen palasimme leiriin lounaalle ja hakemaan matkalaukkumme. Lopuksi hyppäsimme autoon ja lähdimme ajelemaan kohti Dar es Salaamia.

Matkan oli tarkoitus kestää neljä tuntia, mutta meillä taisi kulua yhdeksän, koska tiellä oli paljon rekkoja, jotka ajelivat hitaasti, huonoksi jälleen muuttuneen kelin takia. Älä siis missään nimessä varaa esimerkiksi lentoa, joka lähtee juuri silloin, kun safarin olisi tarkoitus loppua, sillä tämäntyyliset venähtämiset ovat tuollapäin arkipäivää. Lisää aina matka-aikaan vähintään puolet lisää. Meillä ei onneksi ollut mitään stressiä, sillä suunnitelmana oli mennä yhdeksi yöksi hotelliin, jonka jälkeen matka jatkui seuraavana päivänä pienkoneella Mafia-saarelle.

Olimme safariimme oikein tyytyväisiä. Oppaamme, joka tuntee kaikki Tansanian puistot sanoi, että teimme hyvän valinnan suunnatessamme Selousiin ja Mikumiin, sillä näissä paikoissa näkyy villiä luontoa yhtä paljon kuin suosituimmissakin puistoissa, mutta täällä saa nauttia rauhasta – ja siitähän me suomalaiset pidämme!

Tästä pääset bookkaamaan saman reissun, jossa olimme

Safareita voi tiedustella edulliseen hintaan myös Danielilta suoraan, hän tuntee kaikki Tansanian puistot! Whatsapp: +255768769254