Kolin kansallispuiston historiaan kätkeytyy muutakin, kun Karelianismia ja kaskenpolttoa. Suomen muinaisuskosta kiinnostuneelle paikka onkin oikea keidas, sitä voisi sanoa melkein Suomen omaksi Olympos-vuoreksi! Vain kolmesataa vuotta sitten se oli vielä pyhä vuori, jonne ei tuosta vaan saanut astellakaan. Kolia ja siellä asustelevia mahtavia henkiä todella pelättiin.

Ukko-Koli ja Karhunpää-kivi
Jokainen on nähnyt Ukko-Kolilta avautuvan kansallismaiseman, jos ei ihan omin silmin, niin kuvissa ainakin. Paikka on tehnyt ihmisiin vaikutuksen jo kauan, sillä ennen muinoin se oli Pielisen alueen mahtavin temppeli. Ukko-Kolin huipulla pystyi lähestymään Ukko ylijumalaa. Ihmisiä matkusti tarinoiden mukaan jopa Liperistä asti, uhraamaan ja pyytämään ongelmiinsa apua Ukolta. Hengille uhratessa lausuttiin oheisella videolla kuultava runo:
Valitettavasti lähteeni eivät avaa sen tarkemmin, että mitä ja miten siellä uhrattiin. Kolille saapuessa täytyi uhrata myös (nykyisin Sokos hotellin nurkilla sijaitsevaan) Uhrirakoon. Pieneen rakoon piti heittää kolikko, tai vaikka langanpätkä, muuten Kolin henget suuttuivat ja kostivat.


Ukko-Kolin pyhyyttä ei ainakaan vähennä sen kupeessa sijaitseva Karhunpään muotoinen kivi. Karhuakin kun pidettiin pyhänä eläimenä ja kivellä onkin todennäköisesti harjoitettu karhunpalvontamenoja. Karhu oli muinoin niin pyhä, ettei sen oikeaa nimeä saanut sanoa ääneen ollenkaan! Tästä johtuen tunnemme vielä nykypäivänäkin monia näistä kiertoilmauksista; kontio, mesikämmen, otso.
Karhunpääkivelle ei johda minkäänlaista polkua. Meidän piti ystäväni Paulan kanssa vierailla kivellä Unohdettu Aika -videotamme varten ja etsintä oli melkoista rymyämistä. Kiveä on vaikea huomata, etenkin kun sen edessä on puita. Itse sain tallennettua kuvaan vain puolikkaan pään, harmitti, että drone ei tullut mukaan. Ketterä retkeilijä voi myös (omalla vastuulla) kiivetä ylös kivelle ja löytää sen alla olevan luolan! Videomme pääset katsomaan artikkelin lopusta.

Akka-Kolilla hiljennyttiin, Paha-Kolilla jaettiin tuomioita
Akka-Kolin epäillään saaneen nimensä Ukon puolison, eli Akan mukaan. Paikan historiasta ei tiedetä paljoakaan. Nykyään paikalla on ulkoilmakappeli ja siellä pidetään välillä hääseremonioita.


Paha-Kolin jyrkänteelle ei kannata korkeanpaikankammoisten mennä, etenkään pohdiskelemaan paikan menneitä tapahtumia. Paikalla oli muinoin kiviympyröitä, joissa pidettiin tuomioistuimia. Pahimpien rikostentekijöiden kohtaloista määräsivät Kolin jumalat ja henget. Rikoksesta tuomitulle laitettiin hihoihin keppi, jotta hän sai ikäänkuin siivet. Sen jälkeen epäilty potkaistiin jyrkänteeltä alas. Jos hän lensi, oli hän syytön. Kuolemaan syöksyvä henkilö taas oli syyllinen. Erään murhasta tuomitun miehen kerrotaan selvinneen pudotuksesta, (pahoilla ruhjeilla tosin) porukka sitten tuumasi, että kaippa se olikin pelkkä tappo.

1750- luvulla rovasti Korpi-Jaakko Stenius hyökkäsi paikalle palkkaamiensa miesten kanssa. Yhdessä he hajottivat tietäjien majat ja käräjäkivet, sekä asettivat kivet ristin muotoon. Tästä alkoi Kolin muinaisen pyhyyden vaipuminen unholaan.
Pirunkirkko
Kolin rantatietä ajellessa löytää Pirunkirkon luolan. Z-kirjaimen muotoinen kapea luola on itse asiassa vasta Pirunkirkon eteinen. Itse kirkkoon ei tavan tallaaja mahdukaan, mutta sinne voi kurkistaa luolan perällä olevasta aukosta. Siellä voi kuuleman mukaan nähdä itse pirun. Tietäjät kävivät muinoin luolassa voimaantumassa, pyörähtipä siellä myöhemmin myös Eero Järnefelt, jonka kirjoittaman tekstin voi yhä nähdä luolan seinämässä.


Koe Kolin pyhät paikat itse!
Ukko-, Akka- ja Paha-Kolin pääset näkemään helposti Huippujen kierroksella, joka on 1,4km pitkä rengasreitti. Pirunkirkko on kauempana, sen pääset kokemaan Ennallistajan polun yhteydessä, tai voit toki vain ajaa auton läheiselle parkkipaikalle, kävellä helppoa polkua parisataa metriä ja olet perillä! Taskulamppu on hyvä olla mukana, niin saat luolasta enemmän irti, vaikka kyllä sinne pääsee jonkun verran luonnonvaloakin.
Karhunpää-kivelle ei mene polkua. Sen voi löytää Ukko-Kolin kupeesta, suurinpiirtein tuosta kohden. En suosittele vasta-alkajille, enkä takaa, että kivi on tismalleen tuossa kohden.
Kaikki muut paikat, paitsi Karhunpää-kivi ovat kuljettavissa ilman sen kummoisempaa retkeilyvarustusta. Itsekin kuljin paikoilla mekko päällä!
Oliko juttu mielestäsi mielenkiintoinen? Siinä tapauksessa sinun kannattaa katsoa myös Unohdettu Aika -videomme. Kuulet lisää tarinoita, höystettynä kahden taiteilija-akan huumorilla!
Seuraa Unohdettu Aika -sivua Facebookissa, niin näet myös kulissien taakse ja saat tietää, mitä olemme seuraavaksi touhuamassa!
Lähteet: Kesäläinen & Kejonen: Suomen luonnon pyhät paikat
Kuvat, joissa minä esiinnyn on ottanut Paula Vilmi