Suomen Latu järjestää vuosittain elokuun viimeisellä viikolla Nuku yö ulkona- tapahtuman. Tarkoituksena on sananmukaisesti viettää yö ulkona, Suomen luonnosta nautiskellen. Tempaus ajoittuukin sopivasti Suomen luonnon päivälle.
Tämä oli itselleni jo kolmas kerta, kun pääsen osallistumaan haasteeseen ja odotinkin yötä innolla, sen verran mukavia aiempien vuosien ulkoyöt ovat olleet.
Tällä kertaa halusimme paikkaan, jonne pääsee autolla ihan viereen, sillä meillä oli suunnitelmissa ruokapainotteisempi illanvietto. Paikaksemme valikoitui Kuhmon Änättijärvi ja retkikuntaan kuuluivat lisäkseni mieheni Mike ja uusi tuttavuutemme Joonas.
Hienot fasiliteetit Änättijärven veneenlaskupaikalla
Änättijärvi sijaitsee pohjois-Kuhmossa, lähellä Lentiiran kylää. Järven länsirannalla on veneenlaskupaikka, jonka yhteydessä on Metsähallituksen ylläpitämä taukopaikka. Yölle oli povattu revontulia ja olinkin ennakkoon valinnut paikan juuri hyvän pohjoistaivasnäkymän takia.
Saavuimme paikan päälle illalla seitsemän jälkeen, eikä paikalla ollut muita. Retkikartassa näkyi, että paikalla olisi kota, mutta se olikin hieno takkatupa. Oli pihalla tottakai myös nuotiopaikka ja huussi. Veneenlaskupaikan vieressä oli myös kaunis hiekkaranta.
Ihmetystä meissä herätti paikalla oleva ponttoonilautta. Takkatuvan sisällä olikin lappu, joka kertoi lautan olevan jonkun saksalaisen nuorisojärjestön tekemä ja sillä saa käydä seilaamassa kuka vain! Jälkikäteen tajusin, että otin kuvan lapusta, mutta itse lautta unohtui kuvata, joten sitä teidän täytyy käydä ihmettelemässä ihan itse paikan päällä.
Nuotioherkkuja
Leirin pystytettyämme oli aika alkaa ruuanlaittoon. Meillä olikin tällä kertaa aikeina valmistaa suomalaisen ruoan parhaimmistoa: lohifile kanttarellikastikkeella ja uusilla perunoilla. Lohi paistui hiilloksen päällä nopeasti, kastikkeen kokkasimme kaasukeittimellä ja pottukattila kiehui hiilloksen vierellä.
Olenkin aina ihmetellyt, että miksi tunnetuin suomiruoka on mauton makaronilaatikko, kun meillä on tämmöisiäkin herkkuja!
Ruoka oli hyvää, se ei varmaan tullut yllätyksenä kenellekään. Etenkin kun sienet ja potut olin nostellut maasta omin kätösin.
Revontulia näkee Kuhmossakin
Aina välillä kyttäsin puhelimeltani aurinkotuulimittareita, jotka olivat näyttäneet lupaavia lukemia koko illan. Revontulten näkyminen Nuku yö ulkona- yönä alkaakin olemaan minulle jo perinne, sillä olin nähnyt niitä myös kahtena edellisenä vuotena!
Aurinko laski tuskallisen hitaasti, mutta kaari ilmestyi näkyviin heti, kun oli tarpeeksi pimeää. Puoli kahdentoista aikaan mittarit alkoivat näyttämään kohonneita lukemia ja menimmekin rantaan juuri oikeaan aikaan. Kaari alkoi kohoamaan korkeammalle hetki kameran ja jalustan asettelun jälkeen.
Ilma oli todella kosteaa ja se saikin kameran linssin välillä huurtumaan. Syksyisessä revontulikuvauksessa onkin hyvä pitää mukana vähintäänkin linssinpuhdistusliinaa, parempi kuitenkin olisi teipata vaikka kädenlämmitin linssiin, jotta se pysyisi lämpimänä ja estäisi koko ongelman syntymisen.
Hetkeksi kaari hajosikin muunlaisiksikin kiekuroiksi ja tarjosi kaunista kuvattavaa tyynen järven kanssa. Täysikuukaan ei hommia häirinnyt, sillä se vain käväisi hiukan horisontin yläpuolella meitä kurkistamassa.
Näytös rauhoittui ja vetäytyi takaisin epämääräiseksi mössökaareksi, joka jäi taivaalle loppuyöksi, ihan kuin viime vuonnakin.
Me menimme takaisin tulipaikalle kokkaamaan jälkiruokaa. Loppuilta kului kitaraa soitellessa ja syntyjä syviä pohdiskellessa. Ilma oli superkosteaa, mutta onneksi olimme pakanneet mukaan villavaatteita. Aamuyön puolella vetäydyimme telttaamme. Rauhallinen metsä vaivutti meidät uneen nopeasti.
Aamu sujui myös aika perinteisissä Nuku yö ulkona -yön jälkeisissä aamutoimissa. Hiekkarannalla kahlaillen, pitkää aamiaista nautiskellen ja paikalle tulleiden kalamiesten kanssa jutellen.
Voin suositella Änättijärveä erittäin lämpimästi yöpymispaikaksi. Paikat olivat erittäin siistissä kunnossa, ainoa miinus oli vain puuvajan tylsynyt kirves. Mutta monellako autolla saavutettavalla taukopaikalla kirves on ylipäätään tallessa? Joka tapauksessa, pidetään tämä paikka yhdessä vastaisuudessakin yhtä hyvänä kuin se on. (Täältä muuten löytyy ohjeita, miten!)
Haluaisitko sinäkin oppia tietämään kymmenen minuutin tarkkuudella, milloin revontulet syttyvät? Haluaisitko napata niistä hienon kuvankin? Voin opettaa sinua, katso tulevat kurssini!
Aiempien vuosien Nuku yö ulkona -tunnelmia:
2019: Manginniemi, Tervo
2018: Aihkipetsi, Salla
lahtisitko.com 