Blogikirjoittelut ovat jääneet aika vähälle, kun tässä on ollut kaikenlaista hässäkkää. Voinet kuvitella, että koronavirus on vaikuttanut tämänkin turistioppaan elämään erittäin paljon. Mutta ei niinkään huonolla tavalla! Kerrompa siis, mitä kaikkea on tapahtunut sen jälkeen, kun oppaan työt loppuivat maaliskuussa:
Eristyksissä
Onneksi virus teki tulonsa vasta talven turistikauden loppupuolella. Sain tehdä töitä Rovaniemellä sopimuksen loppuun asti, muistaakseni vain yksi keikka peruuntui viruksen takia. Olimme Miken kanssa molemmat paljon tekemisissä turistien kanssa, joten töiden loputtua oleilimme kaiken varalta monta viikkoa kotonamme, välttäen yleisillä paikoilla käyntiä.
Pieni 41 neliön kämppämme ei kuitenkaan omasta pihasta huolimatta ollut tarpeeksi tilava tämmöiseen oleiluun. Päätimme lähteä kesäksi Kuhmon Iivantiiraan, koska äidilläni oli siellä tyhjillään isompi talo. Paikasta on matkaa Kuhmon keskustaan viisikymmentä kilometriä, joten rauhassa sai ainakin olla!
Uutta uraa luomaan
Ymmärsin jo keväällä, että ensi talveksi tuskin kannattaa odottaa ainakaan kokoaikatyötä. Päätinkin kuluttaa aikaani digitaalisen markkinoinnin opetteluun. Ajattelin, että tilanteeseen nopeasti reagoivat selviytyvät parhaiten.
Minulla on aina ollut sellainen tunne, että joku päivä minusta tulee yrittäjä. Se on kuitenkin tuntunut ylivoimaisen pelottavalta riskiltä. Lisäksi olen kärsinyt huijarisyndroomasta. Nyt kuitenkin alkoi tuntua, että pakko sitä on alkaa kokeilemaan. Päätin testata ideoitani toimimalla aluksi kevytyrittäjänä ja sillä tiellä olen vieläkin.
Loppukesästä Mike löysi vakituisen työpaikan Kuhmosta. Sen myötä päätimme hakea kamamme Rovaniemeltä ja asettua tänne pysyvästi. Halusimme kuitenkin asua vähän lähempänä kaupunkia ja löysimmekin aivan mahtavan hirsimökin vuokralle, vieläpä järven rannalta!
Revontulikursseja ja somepäivityksiä
Löysin pari yritystä, jotka halusivat apua somemarkkinoinnissa. Siinä sivussa tuumailin myös, että: ”Minähän tiedän myös revontulista aika paljon, pitäisiköhän kehittää suomalaisille suunnattu revontulikurssi?” Ja niin minä tein. Rakensin kurssia hartaasti ja intohimolla monta viikkoa. Pidin ensimmäisen kurssin ja me pääsimme tuona iltana oikeasti näkemään revontulet! Tuntui, kuin olisin saanut jonkun merkin korkeammilta voimilta, että olen oikealla tiellä.
Sen jälkeen olen löytänyt lisää yhteistyökumppaneita, mm. Hotelli Kalevala. Jos ostat heiltä vaikkapa tykypäivän, niin siellä saattaa olla tuttu naama opastamassa… 🙂
Nyt siis toimeentuloni koostuu sekalaisista murusista, mutta se ei haittaa ollenkaan, sillä saan tehdä sitä, mistä tykkään! Voisimpa melkein sanoa, että koronavirus oli minulle se potku takapuoleen, mitä olen tarvinnut. Toki pidin opashommista Rovaniemelläkin, mutta tiesin, että ei loppuelämää voi viettää kausitöissä.
Pääni pulppuaa nyt kaikenlaisia ideoita, joita täytyy päästä kokeilemaan. Haluan keksiä uusia luontoelämyksiä järjestettäväksi, kuin myös auttaa yrittäjiä digimaailmassa.
PS: Suurimmalle osalle korona ei ole tuonut tämmöisiä toiveikkaita uusia tuulia mukanaan. Haastankin Sinut matkailemaan kotimaassa tänä vuonna. Ennenkuin sanot sen olevan liian kallista, muista, että säästät kuitenkin lentolippujen, viisumeiden yms hinnat.
Katsokaa nyt noita upeita Lapin värejä!
lahtisitko.com 