Pitkospuut keskellä koskea, mistä oikein on kyse?


Kuhmoon muutettuani olen ilokseni huomannut, että monia ulkopaikkakuntalaisia ystäviäni kiinnostaa tulla tutustumaan paikkakuntaan. Käytänkin vierailijoita usein ihailemassa komeina kuohuvia koskia. Jossain vaiheessa kysyn aina vierailijalta: ”Tiedätkös, miksi tuolla keskellä koskea menee pitkospuut?”

Useimmat veikkaavat, että ne on rakennettu virkistyskäyttöön, mutta asian laitahan ei suinkaan ole sinnepäinkään, kovaa työtä varten ne on sinne pystytetty.

Se on tietenkin Vetomöljä

Meilläpäin näitä rakennelmia kutsutaan vetomöljiksi. Kutsutaampa niitä joskus myös esimerkiksi veneenvetolaituriksi, noususillaksi, vetotieksi…

Nyt nokkelimmat lukijat varmaan alkavat pääsemään kärryille, rakennelmat liittyvät veneen vetämiseen!

Lukemattomat tervatynnyrit ovat aikojen saatossa matkanneet tervaveneissä jokia pitkin Kuhmon perukoilta Ouluun. Ne olivat vaarallisia reissuja, joilta kaikki eivät elossa palanneetkaan. Valtavaa tervavenettä ei tuosta vain soudetakaan koskien poikki, varsinkaan ylävirtaan. Sen takia suurimpiin koskiin rakennettiin vetomöljät.

Möljiä on kahdenlaisia, rantapenkalle rakennettuja, sekä kosken halkaisevia, sivu-uoman muodostavia. Veneen vetämiseen tarvittiin vähintään kaksi henkilöä, yksi veti venettä keulasta päin, toinen tökki veneen kylkeä, jotta se ei karahtaisi möljän kiviseen reunaan.

Myös tukinuitossa möljistä oli suuri apu, niitä pitkin kulkiessa tukkeja oli hyvä tökkiä jatkamaan matkaansa koskea alaspäin.

Pajakkajoen möljä kesällä ja alkutalvesta

Minne möljät katosivat?

Pikkuhiljaa kulkemiseen tuli muitakin vaihtoehtoja, kuin vesireitit. Vuoden 1904 jälkeen tynnyrit täytyi soutaa enää Kajaaniin saakka, siitä eteenpäin tynnyrit matkasivat rautatietä pitkin. 1930-luvulla tervaa soudettiin enää Kuhmon keskustaan, siitä tynnyrien matka jatkui kuorma-autojen lavoilla.

Sitten jokiin alettiinkin rakentaa vesivoimaloita ja möljät jäivät joko kuivalle maalle, tai veden alle.

Lentuankoski pienkoneen kyydista kuvattuna

Nykyinen merkitys

Kuhmossa kosket saavat tänäkin päivänä virrata vapaina, joten möljätkin saavat olla paikallaan, muistuttamassa meitä entisajan kovasta elämästä.

Kesäisin möljät täyttyvät kalastajista. Perho lennähtää koskeen ilman riskiä tarttumisesta rantapajukkoon. Kalalle voi lähteä vaikka lenkkarit jalassa, möljällä käveleminen kun ei todellakaan ole mitään rämpimistä!

Monet käyvät kävelemässä pitkoksilla ihan huvikseen. Koski tuntuu ihan eri tavalla vaikuttavalta, kun pääset seuraamaan sen kuohuntaa aivan lähietäisyydeltä!

Olempa kerran nähnyt pikkupoikien hyppäävän möljältä koskeen ja uivan sitä alas, veneväylää pitkin. En suosittele kokeilemaan!

Kuhmon möljät ovat oiva päiväretkikohde:

Kuhmossa möljät ovat lähellä. Kaikista tunnetuin lienee Pajakkakoski, joka on aivan keskustan tuntumassa!

Toinen upea möljä löytyy Lentuankoskelta.

Sekä Pajakalla, että Lentualla voit yhdistää möljien ihailun myös tulisteluun. Pajakalla löydät nuotiopaikan pappilan pihalta. Paikka on avoin, mutta omat polttopuut täytyy tuoda. Lentualta löytyy metsähallituksen laavu, sekä vuokrattava kota.

Lähteet: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=117525&ttyyppi=pdf&kansio_id=290
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s